perjantai 28. syyskuuta 2012

Vastauksia kysymyspostauksen kysymyksiin osa IV - Ne kaikki loput

Viimeistä osaa viedään!

Vaate/asu mistä tykkäät? Ota kuvia!
- FARKUT. Kotioloissa Victoria's Secretin Pink -malliston vaatteet. <3

Muutama viimeisimpiä vaatetuksia. Jokin yhdistävä tekijä näillä kaikilla on.. Hmm..
Oisko vuosi 2009. Pink -vaatteet päällä. Edelleen
nuo löytyy ja edelleen loistokunnossa
ja edelleen jatkuvassa käytössä.

Meikkaatko? Miten? Kuvia!
- Yleisesti aina kun ulos menen, paitsi jos menen sinne harrastamaan liikuntaa.. Tummat silmänaluset vähän piiloon, kulmiin vähän tummuutta, ripsiväri ja rajaus alaluomelle.

Tommottos. Tässäkin muuten Pinkkiä päällä koko setti. Ja miten niin on kissanleluja pitkin lattioita. :')

Julkkis, josta tykkäät, jota arvostat, johon samaistut?
- Hankala kysymys! Riippuu ihan mistä suunnasta tätä tarkastelee. Siispä kerron esimerkkejä. Tykkään esim. Eva Longoriasta, Penelope Cruzista, Lauren Grahamista & Alexis Bledelistä. Ihan vain koska ovat ihania naisia. Arvostan: Bruce Springsteen (ja tykkään toki myös). Tietysti myös niitä, jotka pitää kroppansa kunnossa. Jillian & Bob on: <3 Samaistun? Hankalin! Jos tämä saa olla fiktiivinen hahmo niin ehdottomasti monin osin Täykkäreiden Susan. :')

Minkä alan ihminen olet? Eli koulutus- ja työtaustaa ennen hausfrau -kauttasi.
- Olen alaa en mitään. Koulut jäi peruskouluun erinäisten syiden takia. Suurin vaikuttava asia oli paikkakunnanvaihdos, jonka vanhemmat suoritti jo vuotta etukäteen ja itse asuin tuon vuoden isosiskopuoleni luona, jotta sain käytyä peruskoulun viimeisen vuoden edellisellä paikkakunnalla. Ei se ihan hyvin mennyt kun vanhempia oli sen verran ikävä. Tulevalla paikkakunnalla taas ei ollut edes mitään jatkokoulutuspaikkoja. Ei edes sitä yläastetta. Pidin siis välivuoden. Se jatkuu vieläkin. :D Tein töitä, mm. kunnalle kesätöitä, kiinteistönhoitoa ja mummoani auttelin keittiöhommissa aina tarvittaessa hänen työpaikallaan. Jossain kohtaa muutin yksikseni Saloon, ihan noin muuten vain, ja aloitin puhelinmyyntihommilla, joita jaksoin tehdä vissiin parisen kuukautta ja sitten siirryinkin Nokian palvelukseen, jossa olinkin kuutisen vuotta kunnes irtisanouduin. Ennen tänne muuttoa olin henkilökohtaisena avustajana neliraajahalvaantuneelle miehelle ja auttamisen parissa se sydän tosiaan on. Ihmisten tai eläinten. Psykologia on sellainen, jota meinaan opiskella etänä, kunhan tästä kuviot selkiintyy sen verran, että tiedän siihen olevan aikaa, että saan panostaa kunnolla. Tuo on aina ollut sydäntä lähellä. Äiti on jo luvannut kustantaa nuo opiskelut minulle joululahjana. <3

Lempielokuva?
- Veteen piirretty viiva. Muita lemppareita Vanilla Sky, American Beauty, A.I. -tekoäly, Unelmien Sielunmessu, Ilmestyskirja.Nyt, Gran Torino, Fight Club, Moulin Rouge.

Sano kolme hyvää ja kolme huonoa puolta luonteessasi?
Mikä on mielestäsi paras luonteenpiirteesi?
Mitä piirrettä haluaisit muuttaa/poistaa?
- Kaikkiin näihin ehkä vastaus tässä:
Hyvät: vahva mieli. Eli kun päätän jotain, sehän pitää. Elämän eläminen itselleni ja miehelleni parhaalla mahdollisella tavalla, eli prioriteetit suurella mittapuulla kunnossa (terveellinen elämä ja itsestä ja toisesta huolta pitäminen, ulkopuolisten mielipiteiden kuuntelematta jättäminen, unelmien seuraaminen. Asioista joustaminen silloin, kun jokin toinen nousee tärkeämmäksi, ja näiden tilanteiden tunnistaminen.)
Hyvä ja huono: joko/tai -piirre. Yleensä tämä on hyvä ominaisuus, mutta joskus myös huono. Kun jokin menee huonosti, se voi olla maailmanloppu ja sieltä ei pääse hyvälle fiilikselle ehkä millään.
Huonot: mietin tätä kauan. Kaikki esimerkit ja tilanteet, missä tulee esiin ei-toivottuja piirteitä, vie takaisin tuohon joko/tai -piirteeseen. Se vaikuttaa kyllä paljon elämään, niin hyvässä kuin pahassa. En aina näe sitä välimuotoa. Yleensä hyvä asia, mutta monesti myös huono. Saa minut vaatimaan itseltäni paljon. Ja se saa myös vaatimaan muilta paljon. Jokainen ihminen, jonka olen valinnut elämääni, on ansainnut paikkansa elämässäni. Täyttävät vaatimukseni. Siksi heitä on vähän. En myöskään siedä heiltä helposti hirveän paljoa. Loukkaa kerran oikein kunnolla niin olet ulkona elämästäni ikuisesti, enkä edes surkuttele. Poikkeuksena ne oikeasti hirvittävän tärkeät ihmiset, joita ihan tosissani rakastan. Heiltä voin kuunnella ainakin selityksiä. Muut potkin ihan säälimättä pihalle. Tällaista on olla ei-ihmisihminen joko/tai -piirteellä. :D

Kerro sun tatskasta/tatskoista? Mitä niissä lukee?
- Ensimmäisen otin lapaani, muistaakseni 2009. Se on Bruce Springsteenin biisistä Radio Nowhere. Toisen otin käteeni 2010. Se on Bruce Springsteenin biisistä No surrender. Isona musta tulee Brucen lyriikkakirja :D

Ikivanha kuva. Eli varmaan sieltä 2009. Ei lihaksen lihasta selässä. Mutta siitä
voi tihrustaa sitä tekstiä. :D Rakastan tätä. <3
No retreat, baby, no surrender. Tähän en ole täysin tyytyväinen, väri ei ole tarttunut nätisti. Tarkoituksena onkin peittää tuo ja ottaa toiseen käteen eri fontilla ja suurempana. Sanoja rakastan! Molemmat tatuoinnit erittäin tärkeitä itselleni sanojen puolesta. Eli toimii siis Brucen ulkopuolellakin, mikä on itselleni ehdoton kriteeri.

Oletko koskaan ollut masentunut?
- Jonkin asteisesti. Esimerkiksi silloin teininä, kun muutin toiselle paikkakunnalle ja taakse jäi kaikki kaverit. Silloin se oli iso juttu ja suurin osa niistä kavereista oli ollut kavereita jo ihan pikkulapsesta asti. Haahuilin pitkin metsiä ja nukahdin mättäälle. Nukuin 18 tunta päivästä muutenkin. Lääkärissäkin kävin, joka totesi, että 'nuorilla vaan on joskus tällaista'. No, se meni ohi sitten ajan myötä, kun elämä olikin ihan kivaa. Eikä muutto tännekään ollut ihan helppoa. En tiedä mikä kyseessä oli, mutta aika pohjalla oltiin jokunen kuukausi ja pelkäsin ihan kaikkea mahdollista, niin kovin, että pelkäsin henkeni puolesta. Vaikka syytä ei ollutkaan sellaiselle. No, sekin meni ohi kun tästä kaikesta tuli tuttua. Oli aika kamala tila olla.

Oletko koskaan kärsinyt iho-ongelmista?
- Enpä juuri, varsinkaan kasvoissa. En teininäkään saanut helposti finnejä.

Mitä mieltä olet kauneuskirurgiasta?
- Hirveän vähän mitään mieltä. Rumaa se sitten on kun on mennyt yli. Eli siinä vaiheessa, kun näkee, että kyse on kauneuskirurgiasta eikä näytä enää luonnolliselta. Kyömynenästä luonnollisen siroksi on kaunista ja ymmärrettävää. Mutta sellaiset selkeät pallotissit ei oo kaunista. :')

Oletko kissa- vai koiraihminen?
- Vaikea kysymys. Kissahan mulla on. Yhtä hyvin se voisi olla koira. Tai pupu! <3 Olen eläinihminen. Nimimerkillä hevonen ois kiva. Tai vahtilammas Musti.

Menetetyt. Naksu & Piisku.

Harrastatko myös jotain muuta kuin treeniä ja valokuvausta?
- En tiedä mikä luokitellaan harrastukseksi, mutta kirjoittamista myös, monessa muodossa. Musiikki on lähellä sydäntä, kirjat, joita tulee vaihtelevasti luettua (esim. tänä vuonna ei vielä yhtään, viime vuonna jo kahden kuukauden sisään 11), leffat ja tv-sarjat, joita on hyllyt pullollaan siinä missä kirjojakin.

Hyppäisitkö benjin jos saisit hypätä ilmaiseksi?
- Joskus olisin voinut maksaakin. Uskoisin, että nykyään korkeanpaikankammo estäisi tuon. Kakkaisin varmaan pöksyyn! :D

Lempiaine koulussa?
- Äidinkieli, biologia, kuvaamataito.

Paras paikka maailmassa?
- Mieheni vieressä.



Minne matkustaisit juuri nyt, jos raha ei olisi esteenä?
- Raha tuskin on tälle esteenä, mutta muuttaisin Uuteen-Seelantiin. Matka on liian pitkä.

Kenen ihmisen kanssa haluaisit vaihtaa paikkaa yhden päivän ajaksi?
- Mieheni. Olisi kiva nähdä miten mahdoton olenkaan joskus. :D

Helppo ja vaatimaton kysymys: mikä on elämän tarkoitus?
- Etsiä se elämän tarkoitus, mikä on jokaiselle oma.

Mihin kiinnität ensimmäisenä huomiota miehen ulkonäössä?
- Yleensä varmaan siihen kokonaispakettiin ensimmäisenä. Sitten todennäköisesti huomaan kiinnittäväni huomiota piirteisiin, jotka omassa miehessäni kiinnittävät huomioni. Esimerkiksi vahvat kädet, parransänki, raamikkuus. Monesti huomaan tekeväni näin. Näen muissakin vain mieheni. Hah. :D

Entä naisen?
- Kokonaispakettiin tietysti tässäkin. Naisissa huomaan myös helposti sen, että treenaako hän, miten kantaa itsensä, huomaan onko vatsa pömpöllään, katson myös naisen pepun paljon helpommin kuin miehen pepun. :D En kuitenkaan tuomitse toista, vaan tämä liittynee siihen, että se, mistä en itsessäni tykkää tai tykkäisi niin vähän ehkä kadehdin, jos ne ei toista haittaa. Itseäni omassa kropassa haittaisi, toisella ei. Vaadin itseltäni sen verran paljon. Toisaalta siksi olenkin tässä kunnossa nyt. :D

Haluatko lapsia?
- Emme tahdo. Täältä voi lukea aiheesta lisää: klik!

Mikä on mielestäsi seksikästä?
- Miehellä miehekkyys. Miehen kokoinen, näköinen, itsestään huolta pitävä mies. Älykäs mies on seksikäs, hauska mies on seksikäs (kyllä, kuvailen miestäni!). Naisella oikeastaan kokoon tai ulkonäköön liiemmin liittymättä itsevarmuus, naisen tapa kantaa itsensä kun on sinut itsensä kanssa. Yliseksikkyys ja tyrkkymäisyys taas naisella aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Esimerkkinä molemmista piirteistä Katy Perry. Hän oli ennen seksikäs kun piti vaatteet päällä. Nyt on tissivakonsa kanssa joka paikassa. Epäseksikästä. Turn off.

Tää. Tää on hei seksikästä.

Oletko joutunut ikinä todella pettymään sinulle läheiseen ihmiseen?
- En niin kovin, että sellaisen tilanteen muistaisin heti. Toki mulla on ihmisiin niin vähän uskoa muutenkaan, joten ei ihan helposti voi pettyäkään. :D

Millainen ihminen on mielestäsi kaunis, ulkonäöllisesti?
- Kauneutta näkee milloin missäkin ja vaikka kenessä, mutta ehkä pääasiassa terve, hyvinvoiva, selkeästi itsestään huolta pitävä. Ei sulje ulkopuolelle silti muitakaan.

Mielestäsi kaunis julkisuuden henkilö?
- Näitä tulikin lueteltua tuolla ylempää. Paljon jäi pois, joten mainitaan tässä kohtaa Beyoncé.

Miksi et koskaan kuvaa alavartaloasi tai laita näytille kokovartalokuvaasi?
- On näitä välillä, mutta harvoin. Otan kuvat pääasiassa kesken treenin Macilläni, jossa on kolme sekuntia aikaa ehtiä asentoon. Ei ehdi huoneen toiseen päähän asti. :')

Miten vakavaoireinen springstomaanikko olet?
- Erittäin. :D Pari tatuointia and more to come. Suomessa nähty ja koettu kolme keikkaa ja menneeltä kesältä kolme Saksan keikkaa + Sveitsin keikka. Kovaa hommaa monien tuntien ajomatkojen vuoksi ja monien tuntien jonottamisten vuoksi, mutta on se vaan niin sen arvoista.

Kölnin keikan eturivi.

Zürichissä matkalla eturiviin.

26 kommenttia:

  1. "auttamisen parissa se sydän tosiaan on. Ihmisten tai eläinten"

    Et sä kyllä voi olla hirveen ei-ihmisihminen, jos näin on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä onkin kuule se outous. :D Mä en tykkää ihmisistä, mutta auttamisenhaluni on pohjaton ja vilpitön. :)

      Poista
  2. siis sulla ei ole peruskoulun jälkeen ollut mitään koulua?! :O
    Joo, no en nyt ihmettekään yhtään ettet ole töissä mielelläsi tms kun tuskin pääsisitkään ilman että olet kieliäkään lukenut... Ajattelitko pärjätä peruskoulu enkulla oikeesti?
    En tajua muten SUOMESSA esim sinäkin olet jäänyt oppivelvollisuuden päätyttyä jotain välivuotta pitämään. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka sanoo, etten ole töissä mielelläni?

      Peruskouluenglanti? Sitä ei voi oppia muuta kuin koulussa? Mitään ei voi oppia muuten kuin koulussa?

      Tänne Saksaan en ollut koskaan töihin tulossakaan, se oli alusta selvää ja se on täällä kannattavampaa näin. On hyvä ja lukee vaikka Saksan verotuskiemuroita jos asia askarruttaa.

      Jos ei tajua niin voi aina lukea tuon kirjoittamani kohdan aiheesta uudestaan. Jos ei sittenkään tajua, niin on hyvä vaan ja lukee vielä kerran. Jos ei vieläkään tajua, niin on hyvä vaan ja on tajuamatta. :D

      Poista
    2. Mä olen peruskouluni käynyt. Myös lukion. Niin ja korkeakoulun. Maisterin paperit. En silti kokenut osaavani englantia. Päätin, että perkule sellainen peli ei vetele ja päätin muuttaa Ausseihin. Neljä vuotta yksin maapallon toisella puolella, vieraan kulttuurin ja itselleni vaikean kielen ympäröimänä teki ihmeitä. En oppinut enkkua koulussa, en sitten millään. Nyt osaan ja ennen kaikkea sain itsevarmuutta uskoa omaan osaamiseeni. Sitä ei hankita koulun penkiltä. Elämänkoulu opettaa ;)

      -A

      Poista
    3. Eipä sitä kaikkea voi tosiaan koulunpenkillä oppia. :) Itsekin olin englannissa aika huono koulussa. Koulun jälkeen sitten sitä alkoikin käyttää, kun kiinnostui Amnestyn jutuista ja lähetteli englanninkielisiä vetoomuksia ympäri maailmaa, ja samalla onnistuin haalimaan tuttuja ympäri maailmaa, joiden kanssa luonnollisesti kommunikoi englanniksi. Opin myös ajattelemaan englanniksi ja puhuin ääneen englanniksi. Hyvin tarttui ja väitän olevani fluent nykyään. ;)

      Alkuperäiselle ihmettelijälle myöskin tiedoksi, ettei se auta vaikka täällä oisi kuinka fluent englannissa. Pitäisi olla fluent saksassa, täällä ei puhuta englantia. Ja tuota tasoa en lähde edes yrittämään. :D Varsinkaan, kun tänne tuskin jää.

      Poista
  3. Justiinsa kun kaikki kysymyspostaukset saadaan loppumaan, mulle tulee vasta ne kyssät mieleen :d Mutta onko sulla mitään erityisiä tulevaisuudensuunnitelmia? Haluaisitko vielä opiskella tai tehdä töitä, vai tuntuuko että haluaisit olla kotirouvana lopun ikää? :) Ja onko sulla YHTÄÄN "kaveria" tai hyvänpäiväntuttua siellä saksassa, vai onko mies ainoa ihmiskontakti kaupankassan lisäksi? ..Ei sillä että siinä olis mitään pahaa, mullakaan ei täällä suomessa ole oikeastaan yhtään kaveria ja elossa ollaan :`D

    Ja ihan toiseen aiheeseen; onko kissatarvikkeet saksassa kuinka halpoja? Itse tulee tänne Suomeen tilailtua kaikki mirrien ruuasta lähtien Zooplussalta kun on niin halpaa, ja mietin että onko nämä halvemmat hinnat ihan yleinenkin juttu siellä saksassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, näin siinä saattaa käydä! :D Onneksi kysyminen on aina sallittua!

      Erityisiä tulevaisuudensuunnitelmia.. Hmm. Tuskin loppuelämääni kotirouvana, tämä on tällainen rooli, mikä tuli tänne muuton myötä osakseni. Toisaalla on taas eri roolit ja tuskin missään muualla tulee olemaan tätä, eli töitä nyt ainakin. Vielä ei tiedä minne tie seuraavaksi vie, joten ne suunnitelmat sitten aukeaa sen myötä. Jos joskus jokin ala tuntuu niin vahvasti omalta, että sitä tahtoo loppuelämänsä tehdä, niin olen ihan valmis menemään kouluun. Tiedä vaikka sitä psykologiaakin alkaisi opiskella enemmän. Klinikkaeläintenhoitajaksi olen pariin kertaan hakenutkin ja se voisi olla mieleinen ala. Moni suunta kiinnostaa. :) Riippuu tosiaan paljon siitä mihin sitä täältä päädytään. Meillä on vähän niinkuin kaikki ovet maailmaan tällä hetkellä avoinna. ;)

      Täällä Saksassa mulla oli yksi kaveri, jonka olin tuntenut jo kymmenisen vuotta (jonka kanssa oli kommunikoinut sen kymmenisen vuotta ihan sillä peruskouluenglannilla ;) Hah :D), mutta hän olikin sitten yksi näitä esimerkkini ihmisiä, joka onnistui tekemään itsestään aivan tollon ja käyttäytyi lopulta aika aliarvoisesti minua kohtaan, joten potkasin pihalle. Eipä ole ollut ikävä. En tosiaan kaipaa ihmisiä elämääni. Suomessa niitä oli yksi enemmän, joten hyvin oon pärjännyt. :D

      Kissatarvikkeet eivät juuri edullisempia taida olla, mutta ovat erilaisempia mitä Suomessa. Suomesta ei enää löytynyt meidän elukalle mitään mitä ei jo olisi (hemmoteltu kakara :D), mutta täältä on löytynyt vaikka mitä ja edelleen löytyy! :)

      Poista
    2. Mäkään en oo mikään ihmis-ihminen, sosiaaliset tapahtumat on mulle monesti jotenkin tosi väsyttäviä (sillain siis, että tuntuvat vievän kovasti energiaa, eivät niin, että olisi tylsää), vaikka olisivat siis mukaviakin. Enkä yhtään osaa kaivata sellaista päivittäistä hei-kivasää-hei -tyhjänpuhumista. Olen ennemmin puhutaan-kun-on-asiaa-ihminen (tai mun tapauksessa, puhun, kun luulen olevani hauska -ihminen). Siihen tää intternetti on varsin kätevä, saa ihmetellä muiden ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia ihan itse valitsemanaan ajankohtana ja omassa tahdissa :D

      Poista
    3. Samiksii! Vihaan eniten small talkia. Mä joskus tästä rustasinkin tänne tekstin:

      http://epataydellisyydenpalasia.blogspot.de/2012/06/kirosana-pakkososialisointi.html

      Olen tosiaan internetissä vaan sosiaalinen. Muu elämä (eli elämä) on jotain ihan muuta kuin sosiaalista. :D

      Poista
    4. Onpa hienoa huomata, etten ole ainoa erakkoluonne.:) Välttelen smalltalk-tilanteita kuin ruttoa ja teen parhaani etten eksy ihmisjoukkoihin - pätee vaikka niihin ryhmäliikuntatunteihin. Ei sillä, että ihmisiä niin älyttömästi vihaisin tahi kokisin olevani jollain tapaa nuita parempi. Ei suinkaan. En vain koskaan ole liioin pitänyt lammastelusta tahi kokenut oloani järin mukavasti vieraissa laumoissa.. Myös kahville tahi illanistujaisiin minua on ihan hirvittävän nihkeä saada. Viihdyn paljon paremmin yksin tahi kaksin. Velvollisuuskaveruus on puolestaan ihan peppusta.

      Samaistun hurjasti myös tuohon auttamishaluun, mistä Heidi kirjoitit. Ei tahto auttaa tarkoita, että yltiösosiaalinen täytyisi olla. Empaattiset erakkoluonteet on ihan mukavaa sakkia vain.:)

      Poista
    5. Erakko täällä ilmoittautuu! Jee meitä onkin enemmän! :) Kaikki mitä kirjoitit on juuri kuin minun näppäimistöltäni. Myös tuo empaattinen erakkoluonne, siitä tunnistan itseni oikein hyvin! :)

      Poista
  4. Näitä vastauksia oli kiva lukea. Minullakaan ei ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen siitä huolimatta olen aina ollut töissä usein iha mieleisissäkin! :D Kuten nyt.. ja vaikka mitä kivaa on edessä tulossa! ;D

    koulussa olin ihan surkea Englannissa, taisin jatkuvasti saada kokeista vitosia enkä tajunnut mitään koko kielestä, mutta muutin Englanninkieliseen maahan ja opettelin puhumaan.. nykyisinhän tuo vääntyy fluently ;D

    VastaaPoista
  5. Iltaa!
    Tänään bongasin sun blogin ja luin sen kokonaan siltä seisomalta. Nainen, sä oot kuuma!
    Kaikki on mahdollista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta!

      :D Kiitti! Mahtavaa, että jotkut jaksaa vielä kolua myös löytämänsä blogin kokonaan läpi. Itsekin teen sitä paljon, vaikka välillä aikaa kuluu monesta tunnista päiviin. :D

      Kaikki on mahdollista - pitää vaan olla halua.

      Poista
  6. Samaistun niin moneen kohtaan, että melkein pelottaa. :D Mutta ihan oikeasti, vaadin myös itseltäni ja muilta paljon. Varsinkin itseltäni. Tuo elämässäni olevien ihmisten on ansaittava paikkansa-ajattelukin kolahtaa minuun sataprosenttisesti. Mitä järkeä on edes tuhlata aikaansa ihmisiin, jotka vievät vain energiaa, mutta eivät anna mitään vastikkeeksi?

    Eräs ystävyyssuhde melkein kaatui lopullisesti siihen, kun ryhdyin viime vuonna herkkujen suhteen totaalikieltäytyjäksi ja kiinnostuin muutenkin terveellisestä elämäntyylistä. Ystävähän ei edes yrittänyt ymmärtää, vaan mollasi, vähätteli ja naureskeli. Nyt olenkin vähän hukassa, että kannattaako tätä ihmissuhdetta enää edes ylläpitää. Tekisi vain mieli viheltää peli poikki ja kuten sanoitkin: potkaista säälimättä pihalle. Miten ystäväsi suhtautuivat uuteen elämäntapaasi asuessasi vielä Suomessa? Tuputtivatko esim. roskaruokaa vedoten normaalipainoon jne.?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on toisia moisia! :D

      Ihmiset - tai mikä tahansa muu asia - pääsee todennäköisin syin elämästäni pois, jos vie enemmän kuin antaa. Ei se välillä ole edes kenenkään vika. Näin voi vain olla.

      En muista että mulle olisi tuputettu roskaruokaa tms. kun luovuin noista ja ryhdyin elämään terveellisesti. Yhtenä syynä tietysti se, että mulla on oikeastaan ollut aina vain yksi ystävä suhteeni ulkopuolelta, ja se yksi on tosiaan aika huolella valittu. :D Mutta en kokenut mitään tuputtamista myöskään perheen suunnalta. Isovanhemmilta toki, mutta siellä nyt on aina pidetty hoikkuutta epänormaalina ja ylipainoa normaalina. Siispä ei niinkään mitään merkitystä. Jotain, mikä on aina ollut näin.

      Jos olisin tilanteessasi ja tuo kyseinen ystävä olisi minulle silti tärkeä, varmaankin rehellisesti kertoisin, että 'hei, sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa; voit lopettaa tuon käytöksesi ja opetella hyväksymään sen, että tahdon elää terveellisesti, tai sitten voit jatkaa sitä ja elän terveellisesti ilman sinua elämässäni.' Minusta ystävän tehtävä on tukea ja kannustaa, ei suinkaan mollata. Todennäköisesti hän pohjimmiltaan vain pelkää tämän muutoksesi muuttavan jotain suurta, koska ei sitä ymmärrä. Ihmiset pelkäävät asioita, joita eivät ymmärrä.

      Poista
  7. Heips, kerroppas viisaampana kun oon kk aikana laihtunu 0,9kg ja rasvaprosentti on puonnut 0,4 %, mutta ympärysmitat ei ollu muuttuneet mihinkään. Mistä tuo kilo on lähteny? Mitä on tapahtunu? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips! Numerot on onneksi mun juttu (not :D) niin selkeesti tässä on nyt tapahtunut sellaista lihakset syrjäyttää rasvaa -juttua. Joo-o, selkee juttu! :D

      Poista
  8. :D No sinällään samapa tuo jos olo on hyvä/parempi ja mielestäni peilikuvassa näkyy enemmän vatsalihaksia kuin ennen ja sali treeniä tehdessä näytti ihan kuin olkapäässä olisi lihas :D

    VastaaPoista
  9. Te näytätte kyllä sopivan tosi hyvin miehes kans yhteen!:) Saako kysyä mitkä teidän horoskoopit on?:D Olis kiva tietää natsaako nekin yhteen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä olen kyllä ihan samaa mieltä! :D Mies on vaaka ja minä olen vesimies. Kerro sitten natsaako meillä! :D

      Poista
  10. No natsaa!!:) Vesimiehellä ja Vaa'alla on sama elementti, eli ilma :) Yleensä ilma keskenään tai tulen kanssa sopii :) Piti vielä horoskooppikirjasta varooksi tarkistaa ja sielläkin vain hehkutettiin näiden kahden merkin yhteensopivuutta :D
    Mun on aina pakko saada tietää sopiiko jonkun parin horoskoopit yhteen mikäli ne arkielämässäkin sopivat toisilleen. Yleensä silloin horoskoopitkin natsaa, mutta poikkeuksiakin toki on tullut vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Awww. jeeeiihhhh <3 Hihihh! :D

      Horoskoopit on kivoja! Välillä kolahtaa kuvaukset kyllä niin osuvasti. :)

      Poista