torstai 26. joulukuuta 2013

Rentoa elämää ja sitten ihhahhaa

Ihanan rentoa elämää elellään tällä hetkellä miehen lomaillessa. Kello ei herätä aamulla, ei aina edes kissa, vaan saa nukkua juuri sen aikaa kun on tarve. Minä olen tosin yleensä se, joka herää ensimmäisenä. En tiedä mikä sellainen universumi ja elämä olisi, jossa mies herättäisi minut eikä toisinpäin. :D Eilen tuli nukuttua yhdeksään ja tänään kahdeksaan. Sellaiset pari tuntia pidempään kuin normaalissa arjessa ja kyllä vaan kelpaa! Päiviin kuuluu mulla treenit ja muuten mennäänkin pitkälti mielen mukaan, ilman aikatauluja. Treenitkin on siirtyneet myöhäisemmäksi siinä samalla kun herätyksetkin, mutta muuten nuo treenit kulkee normaalisti.


Eilen treenautin ojentajat, olkapäät, vatsan ja tiistailta jääneet kyljet. Vihdoin siirryin myös pystypunnerruksessa käsipainoihin, kun se tanko menee tosiaan aina vinossa ylös ja tällöin rasitus ei vain ole sama molemmin puolin. Nyt on molemmissa käsissä kympit. Oikea kyynerpää vaan napsui jokaisella toistolla kuuluvasti. En osaa näistä napsuista huolestua, kun pitkälti joka toisessa liikkeessä mulla napsuu jokin nivel, eikä niihin liity mitään kipuja tai outoja tuntemuksia. Napsuminen kuulunee Heidin perusominaisuuksiin, kun suukin napsuu aika jatkuvalla syötöllä, kun on aina niin paljon asiaa. :D

Pystysoudussa tipautin painoa kaksi ja puoli kiloa. Nyt menee nätimmin ylös jokainen toisto. Lisäksi siirryin tekemään sitä vetoremmeillä. Juuri kun sanoin poistaneeni ne käytöstä kaikista liikkeistä, missä tehdään kaksin käsin.. Mutta tämä oli taas pakollinen tuon vammaolkapään takia, sillä sen käden roikkuessa alempana, alkaa toisen käden ote lipsua joka toistolla, kun se on ylempänä. Menee ihan hukkaenergiaa siihen, että saa jatkuvasti korjata otetta ja koittaa ylipäätään pidellä koko tankoa kädessä. Koskaan en ole kokeillut pystysoutua käsipainoilla, kai sitäkin voisi harkita. Vielä vaan tykkään vähän liikaa tuosta tangosta.


Eilen intialaisen jämiä salaatissa. Ei todennäköisesti näytä ihan niin herkulliselta miltä maistui. 


Illalla hillopurkki näytti harvinaisen iloiselta. :') Voiko tuota katsoa hymyilemättä?


Tänään heräsin niskajuntturassa. Sattui vähän joka puolelle kun päätä käänsi. Ehkä meni eilisessä treenissä taas juntturaan tai sitten tuli nukuttua jotenkin erikoisessa asennossa. Sekin on mahdollista, kun kissan tämänhetkiset hellyydenkaipuukohtaukset ulottuu öihinkin. Tulee nukkumaan ihan liki, jolloin itse tietysti on koko loppuyön samassa - yleensä vähän huonommassa asennossa. Vaikka aamu oli lievästi tuskainen ja naama juntturoista turvoksissa, meinasin, että jos taas tuo treeni aukaisisi lukkoja sieltä. Selkää, hauista ja takaolkapäitä oli luvassa. Ja niin siinä kävi, että suurimmat niskankääntämisvaikeudet sieltä katosivat ja taas oli vetreämpi olla.

Ja koska kerrankin oli aurinkoinen ja muutenkin ihan älyttömän hieno ilma sellaisena päivänä, kun ulos oli mahdollisuus mennä, piti tuo tottakai hyödyntää. Myrskyisten ilmojen jälkeen tuntui todelliselta luksuselta ja huomenna on taas myrskyä tulossa, joten oikein mukava breikki tähän kohtaan oli tämä ilma! Miehen sain seuraksi, mikä sekin on aika luksusta.

Uutta kerrastoa päälle. Sopiva, ei liian tiukka. Semmosista tiukkiksista en niin välitä. Tämä kerrasto löytyy tämän linkin takaa.
Todella laadukkaan oloinen.
Miehen kerrastossa oranssit saumat. Justiinsa sopiva oli tuo hänellekin. Miesten kerrasto löytyy täältä.
Puhdas lippis päähän. Ainoastaan käsinpesu ja heitin pesukoneeseen. Tuli taas valkoinen, mutta vähän
menetti muotoaan, kuten kupruista näkyy.


Oli kyllä kaunis ilma ja ihanan raikas. Tuntuu melkein, että pitkästä aikaa sai happea! Sen suurempia kävelyreittisuunnitelmia ei ollut. Mieli teki kävellä 7-8km ja sen mukaan mentiin. Mies ehdotti jossain kohtaa yhtä uutta tienpätkää, missä ei olla käyty ja se otettiin suunnaksi. Matkalla näkyi kaikkea jännää..

Tää on kuin jättimäinen käpy, mutta se on jättimäisen puun oksa. Puussa nuo oksat
on vihreitä ja kuolleena ruskeita ja käpymäisiä. Mikä lie puu. En ole perehtynyt.
Voi iloa! MEIKÄ PÄÄSI HEVOSTEN KANSSA HÖPISEMÄÄN

Mulla on ollut vähän ikävä hevosia ja heti kun niitä näin tuolla pellolla, sanoin, että pitää päästä vähän koskemaan. Jos he vaan millään tulee mua katsomaan. 


Ylläoleva kaveri katseli mua hyvin epäilevästi, eikä uskaltanut tulla lähemmäs nuuhkimaan. Haisin vissiin pahalle. :(


Yksi hevosista kuitenkin kävi mua katselemassa meno- ja tulomatkalla. Toisella kerralla nuuhki mun sormet niin tarkasti, että piti ottaa vähän takapakkia, kun sormet oli jo syvällä sieraimessa. :DD


Mukava rento kävely siitä tuli ja mittansa puolesta sopiva. Vähän päälle seitsemän kilometriä tallusteltiin aikaan puolitoista tuntia. Miehelle tämä ei sen suurempaa liikuntaa ollut, kun on kuitenkin juoksevaa sorttia, joten hänen lepoviikkonsa ei tästä muuttunut miksikään. Mulle tämä sitten taas oli aerobista - joskin rentoa sellaista useiden pysähdysten vuoksi. Sykkeissähän meillä on se parikymmentä pykälää eroa, kun mennään samaa vauhtia. Mulla siis aina korkeammat. Tai lähinnä taas eikä aina, kun nyt kilpirauhanen on toipunut ja lykkäsi ne sykkeetkin normaaliin takaisin jo jokin aika sitten. En ole siis kestävyysurheilija, toisin kuin tuo toinen. :)

Sipulia.
Parsakaalin varsia.
Tuoreyrttitaivasta.
Herkkusieniä.

Mm. yllä olevista aineksista syntyi tänään sapuskat. Ei mitään sen kummallisempaa, kuin uunissa taas parsakaalia, varsineen päivineen, ja pannulla sipulia ja herkkusieniä, runsaiden yrttien ja parin puristimen läpi pursautetun valkosipulinkynnen kera. Hyvää oli. Sienet oli ihanaisen valkosipulisia.


Sellainen kuvapläjäys tällä kertaa. Huomenna jalkoja (pyllyvä!) ennen lauantain lepopäivää. Nyt kun mies on koko ajan kotona, tuntuu joka päivä muutenkin lepopäivältä. Illalla ei ole ollenkaan sellainen olo, että se oli tänään, kun treenasi. Yleensä lauantaita odottaa kovin, mutta nyt on niin rentoa muutenkin, että eipä tuo päivä varmaan kovasti normaalista poikkea. Paitsi tietty, että silloin ei treenata. Mutta kun ei se tunnu normipäivänäkään sille. Lukuunottamatta sitä hetkeä, kun treenaa. Silloin tuntuu. Ja sitten jos ja kun lihaksiin sattuu jälkeenpäin. Silloinkin tuntuu.

5 kommenttia:

  1. Huomenta! Yhh mulla oli äsken pyllypäivä (pyllyaamu?) eikä oikee skulannu :/ ehkä se vastaa eilen esittämääni kysymykseen blogissa...

    Tuo kerrasto näyttää vallan kivalta! Ja linkin perusteella ei pahan hintainenkaan! Hmm pitääköhän tässä ruveta itsekin lenkkeilemään...

    Voijjee nuata heppoja, mulla on just viime viikkoina tullut yhtäkkiä kauhee heppaikävä :') muistelin mun heppatyttöaikoja ja telkkaristakin on näkynyt jotenkin tosi paljon hevosia viime aikoina. Nyyhh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ps. mulla alkoi tosta "pyllyvä"stä soida tämä päässä: http://www.youtube.com/watch?v=PrWTj6kF2k0

      lauletaanko tästä lähtien Pyllyvä, pyllyvä, pyllypyllyvä, pyllypyllyvä...????

      Poista
    2. Iltaa! Voi ei skulaamattomat pyllyaamut on perssiistä. :/ Ehkä se kroppa tosiaan kailottaa kevyttä viikkoa. Oon itelleni todennut parhaaksi pitää ne ihan vaan kalenteria kattelemalla, tuntui siltä tai ei, mutta joka viides viikko on aina kevyt ja sillä siisti. :)

      Joo kerrasto on kyllä kovasti kiva! En tiiä mitä tommoset yleensä maksaa, mulla on vaan yksi toinen entuudestaan, enkä muista mitä se Saksassa maksoi. Veikkaan kyllä, että enempi. Ei tuo 18e kovin paljoa ole noin laadukkaan oloisesta asusta!

      Yhyy heppaikävä on inhottava ikävä! Heposet on söpöset!

      Muhaha mä niin tiesin mikä biisi linkin takaa soi jo ennen kuin avasin. :D

      Poista
  2. Noi napsautukset.. mulla kans niitä kuuluu just pystypunnerruksessa, mutta vasemmassa olkapäässä. En niistä huolestu, mutta välillä kyllä keskittyminen häiriintyy, kun olkapää rutisee kuin kissanruokapurkki kantta avattaessa.

    Ja hyyyiii tota sormet hepan sieraimissa :D :D . Nauratti ja puistatti yhtä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on yhtä voimakas napsuna kun mullakin sitten! Kyllä se oikeasti vähän häiritsee keskittymistä. Mulla napsahtelee oikea olkapää monesti ranskalaista maaten tehdessä ja toisinaan etureisiä rullaillessa foam rollerilla.

      Sormet oli jo tosiaan sieraimessa ja märät oli kun otin ulos. :DD Yöööks. :D

      Poista